Hiilensidonta ry kiirehtii kaksoislaskennan ratkaisemista kansallisella tasolla. Kaksoislaskentaan liittyvä epäselvä tilanne on selvitettävä, eikä Suomi saa jäädä odottelemaan EU:n päätöksiä. Toimiala odottaa ympäristöministeriöltä rivakoita toimia.
Euroopan parlamentti on äänestänyt maankäytön hiilinieluja koskevaan LULUCF-raporttista. Parlamentti vaatii muun muassa yksityisen sektorin tekemien hiilinieluja lisäävien kompensaatiohankkeiden laskemista kansallisten tavoitteiden päälle. Se lisää näiden hankkeiden uskottavuutta päästövähennyshankkeina ja vähentää kaksoislaskennan vaaraa.
Viimevuotisessa ympäristöministeriön selvityksessä kaksoislaskentakysymyksen ratkaisuksi ehdotettiin yhteistä kansallista rekisteriä, johon kompensaatiota tuottavat toimijat ilmoittavat aikaansaamansa yksiköt. Tämä toimijoiden ilmoittama kompensaation määrä otettaisiin huomioon, kun Suomi raportoi valtiotason kiintiöstään.
Hiilensidonta ry tukee sekä Euroopan parlamentin kantaa että ministeriön selvitystä ja erityisesti esitystä, että Suomi toimisi EU-tasolla pilottimaana kehittämässä kansallista järjestelmää etujoukoissa.
Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneena Suomi on velvollinen raportoimaan päästönsä ja hiilinielunsa YK:lle ja EU:n komissiolle. Raportointi toteutetaan valtion tasolla, eikä se erittele yksittäisiä toimijoita. Näin ollen kaikki Suomessa toteutetut päästövähennykset raportoidaan Suomen kansalliseen päästövähennykseen. Myös Hiilensidonta ry:n jäsenten aikaansaamat hiilinielut luetaan kyseiseen kiintiöön.
Pariisin sopimuksen toimeenpanon alettua vuonna 2021 kaksoislaskennan epäselvyys koskee sekä kansainvälisiä että kotimaisia vapaaehtoismarkkinoiden hiilensidontahankkeita. Tilanteesta kärsivät niin Suomessa kuin kehittyvissä maissakin toteutetut hankkeet. Vapaaehtoisilla hiilensidontamarkkinoilla on vahvaa kysyntää ilmastotyöhön, mutta epäselvyys viivyttää hankkeiden toteutusta ja ilmastoinnovaatioiden kehittämistä.